Kustannussopimus on kumppanuussopimus

Akun lataus

Kustannussopimus on kumppanuussopimus

Kustannussopimuksen allekirjoittamisen tulee olla musiikintekijältä tietoinen valinta, koska sopimus siirtää taloudellisia oikeuksia kustantajalle.

Sopimus kannattaa tehdä, jos kokee tarvitsevansa kumppanin joko nuotin julkaisemiseen tai teoksen edistämistoimenpiteisiin. Myös sopimuskumppanin valinnan tulee olla tietoista. Sopimuksen sisällön ja keston tulee olla molempien osapuolien hyväksymä ja ymmärtämä.

Kustannussopimuksen purkaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi vuokrasopimuksen irtisanominen tai vaikkapa avioero. Purkuperusteena tulee olla jommankumman osapuolen sopimusrikkomus. Jos kustannussopimusta ei ole tehty määräaikaiseksi, se on voimassa koko tekijän eliniän sekä 70 vuotta kuoleman jälkeen.

Sopimusten purkukynnys sai uutta näkökulmaa Kolmas Nainen vs. Bark Boat Music Oy -jutun myötä, kun korkein oikeus jätti voimaan hovioikeuden tuomion. Tuomiosta on tulkittavissa, että sopimusten purkamisen kannalta merkityksellisempää oli nuotin julkaisematta jättäminen kuin se, että tilitystietoja ei toimitettu eikä korvauksia maksettu.

Se, että nuotin julkaisematta jättäminen katsottiin sopimuksen purkuperusteeksi, on merkityksellinen asia. On todennäköisesti olemassa muitakin tapauksia, joissa nuottia ei ole koskaan julkaistu, vaikka se on kustantajan velvollisuudeksi sopimuksessa määritelty.

Hovioikeus otti kantaa rojaltin laskentaan ja erityisesti ns. recouppauksen suorittamiseen. Se totesi tuomiossaan, että kustantajan väite kaikkien teosten ja kaikkien kustannussopimusten tulojen ja menojen eräänlaisesta ristiin kattamisoikeudesta (cross-collateral) oli väärä. Tämä on tärkeä tieto tekijöille: teosten ennakkoja voidaan hovioikeuden tuomion mukaan siis recoupata vain juuri sitä kustannussopimusta koskien, jonka tilityksestä on kyse.

Jää arvailujen varaan, mikä olisi ollut hovioikeuden tuomio, jos tämä kyseinen tapaus olisi riitautettu aiemmin. Hovioikeuden tuomio antaa ymmärtää, että jos tekijät olisivat puuttuneet tilitysten suorittamattomuuteen aiemmin, purkuperuste olisi voinut täyttyä. Hovioikeus sovelsi tässä ”hiljaisen hyväksynnän” määritelmää.

Miksi siis tehdä kustannussopimus, jos se on sitovuudeltaan näin vahva? Se kannattaa tehdä, jos tekijällä on aitoja tarpeita kustantajan tarjoamiin palveluihin. Sopimusta tehdessä tulee kiinnittää huomiota jokaiseen yksityiskohtaan, jotta se määrittää molempien osapuolien näkökulmasta sopimussuhteen muodon, laajuuden, pituuden ja molemminpuoliset velvoitteet. Lisäksi on olennaista selvittää, miten kyseessä oleva kustantaja tapaa hoitaa velvollisuutensa.

Kustannussopimusta ei ole syytä tehdä, jos sopimuksentekotilanteessa ei ole selvää, mikä on levytys- ja kustannussopimuksen ero. Kustannussopimus ei voi olla levytyssopimuksen ehto, eikä kustannussopimusta kannata tehdä, jos kustantajan rooli ja velvollisuudet jäävät tekijälle epäselväksi.

Parhaimmillaan musiikintekijän ja kustantajan suhde on molempia osapuolia hyödyttävä ja hienosti toimiva. Onneksi useimmiten näin on.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Elvis ry


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2015

Selaa lehden artikkeleita